...muutama päivä sitten.
En tosiaan tiedä mitä tässä on tapahtunut, mutta depressio iski jälleen, mikään ei huvita, mikään ei kiinnosta, suurinpiirtein kaikki pikkuasiatkin nyrhee. Rakas miehenikin on kysellyt mikä mua vaivaa, ja niistä sitten mainitsin, onneksi ilman mitään isompia riitoja käytiin läpi.
Eniten risoo tämä opiskelijana olo, kun tulee opintotuki ja asumislisä, siitä ei todellakaan jää jäljelle mitään!!! Pitää maksaa vakuutukset, puhelinlaskut, tv-lupa, ulosottajalle menneet laskut ja vuokrakin pitäisi maksaa! Mistä ihmeen rahoista?! Sossu ei tuu vastaan yhtään. Oon kuulemma tienannut kesällä niin hyvin, että niitä rahoja pitäs olla jäljellä! Ja kuitenki sossu tietää varsin hyvin että olin keväällä pari kuukautta sairaslomalla ja siitä kuukauden vielä sairaalahoidossa, ei se mitään halpaa ole eikä varsinkaan ilmaista! Kuukauden kun vietät suljetulla osastolla pöpilässä, laskut tulee himaan ja nekin ois tietty pitänyt maksaa kahden viikon kuluessa, milläs maksat kun opintotuki on lakkautettu ja itte kävelet pöpilän käytävällä odottamassa lääkitystä tai ruokaa levottomana. Että sitte ottaa pienen ihmisen päähän tämmöset asiat!!!! Opiskelijana olo ei todellakaan ole mukavaa, eikä pienet opintotuet varsinkaan motivoi opiskeluun. Ja vähän jos tienaa jollakin pienellä "nappikaupalla" niin sekin on Kelan ja sossun mielestä rikollista! Tästä on varmaan moni muukin ihan samaa mieltä!
Sairaslomalla edelleen olen, tää on ihan jees, ja tähän vois tottua. Suoraan sanottuna kouluun meno ei kiinnosta pätkääkään, eikä mun varsinaisesti tarvikaan mennä kun vasta 4.12. muistaakseni. Työharjottelu alkaa maanantaina, mistä tulikin mieleeni että täytyykin tästä mennä soitteleen tulevalle työnantajalleni...Mui.